Kaadoin itselleni iltaolueksi nautiskeltavaksi Teerenpelin Julma Juhon 7,7,% savuporterin. Kuten asiaan kuuluu, kaatui olut lasiin hyvin tumman puhuvana, pienellä porterille ominaisella kermaisella vaahdolla, komiaa. Oluen tuoksu lupailee hyvää, tunnistan sieltä tietenkin savun, mutta jopa hieman palvikinkun kutsuvaa tuoksua. Huomasin tuon tuoksun jälkeen ajattelevani, että olisiko tässä onnistunut suomalainen savuolut, joka pistäisi tosissaan kampoihin saksalaisten oluttyylin klassikoiden rinnalla.
Olut itsessään on hyvä, savuisuus on pääsääntöisesti miellyttävä eikä liian pistävä, kuten monissa muissa. Pyöreyttä savussa ja makumaailmassa saisi olla kuitenkin hieman enemmän. Savuista olutta suussa pyöritellessä ja maistellessa huomaan, että jälkimaku taittaa sellaiseen salmiakkimaiseen savuisuuteen, ei ehkä pistävä, mutta loppujen lopuksi kenties hieman kitkerä. Vaikka tuollainen häivähdys jälkimaussa on, niin se onneksi jättää suuhun pitkään viipyilevän ja miellyttävän savuisuuden. Ei tämä huono suomalainen savuolut ole missään nimessä ja savuisuuden ystäville uskallan suositella. Olut ei ole sitä täydellisyyttä mitä oma suu kaipaa savuoluissa, mutta tarkemmin maisteltuna ja ajateltuna, tässä on kokonaisuutena myös paljon hyvää ja onnistumista. On kuitenkin useampia pikkujuttuja, minkä vuoksi tämä olut jää saksalaisten klassikoiden varjoihin, mutta täytyy sanoa, että Suomessa savuoluiden kokonaislaatu on viime vuosina parantunut huomattavasti ja tämä olut on siitä yksi hyvä esimerkki.
Sairilan olutseura suosittelee Julmaa Juhoa kuuman teemukin tilalle, kun käperryt vilttiin villasukat jalassasi pitkän päivän päätteeksi katselemaan ulkona paukkuvaa pakkasta. Mieltä ja kehoa voi lämmittää myös oluella.