Stout, tuo peri brittiläinen oluttyyli, jota miehet siemailevat työpäivän jälkeen isolla ensipuraisulla ja vaahto tarttuu viiksin, pyyhkäistään kämmenen selkään ja suusta pääsee aah huokaus. Hyvin tuttu hetki ja kuvaus monesta elokuvasta, sarjasta ja parasta on se, että näin tapahtuu päivittäin monissa pubeissa edelleenkin.
Itse kaadoin lasiin Robinsons Breweryn Trooper: Fear Of The Dark 4,5,% brittiläisen stoutin. Ostopäätöshän muodostui jo etiketin nähdessään. Iron Maidenin ikonisen biisin nimeä kantavalle oluelle sysätään jo etikettiä liimatessa suhteettoman kovat laatupaineet. Koska kyseinen biisihän on yksi kaikkien aikojen kovimmista ja sanon tämän vaikka kyseinen musagenre ei olekaan sitä ominta genreä.
Olut on tumma, vaahtoaa kauniisti maitokahvin värisenä vaahdolla ja huomaan kiroavan, kun en omista viiksiä. Oluena tämä on helppo stout, kuten jo prosentit antaa olettaa. Kevyehkö, mutta mukavasti tumman suklaan ja paahteisuuden makumaailmaa. Erittäin hyvä stout kauppavahvuisena ja helppo juotava joka tuo mielekkyyttä nauttimisen hetkeen. Tätä stouttia ei tarvitse "pureskella", mikä toisaalta tekee maistamisesta hieman sellaisen pikaisen, koska hieman kevyehkönä makua ei samalla tavalla jää maistelemaan ajatuksen kanssa, kuin joidenkin tuhdimpien. Palataanpa alkuun...brittiläiset duunarit kohottaa tuopin ja ottaa ison kulauksen, vaahdon jäädessä viiksiin. Siihen tämä sopii hyvin, koska ei tuolloin työpäivän jälkeen välttämättä pysähdytä maistelemaan vaan ainoastaan nautitaan, aah.